torstai 2. marraskuuta 2017

Toimiiko ihmisoikeussopimus asumisen arjessa?




Kotini on myös varasto, jonne ahdan omia ja puolisoni liikkumisen apuvälineitä. Asunnonmuutostyöt lisäsivät kodissamme saavutettavuutta ja turvallisuutta. Sähkömopon parkkipaikka löytyi taloyhtiön pyöräkellarista, jonne rakennettiin luiska. Teipillä merkityssä tilassa säilytän mopoani, joka on nyt taloyhtiön muiden asukkaiden polkupyörien kanssa sulassa sovussa. Olen ainakin liikuntavälineiden varastoinnissa tasa-arvoinen, kunnes toimintakykyni pettää.
YK:n Vammaisten ihmisoikeussopimus solmittiin esteettömyyden, tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi ja takaamiseksi. 9. artikla Esteettömyys ja saavutettavuus toimii minun kodissani. Pystyn elämään itsenäisesti. Oletko Sinä yhtä onnellisessa asemassa?
Julkisen rakentamisen esteettömyyden varmistamiseksi on laadittu lakeja ja asetuksia. Määräysten tason kohottaminen ja tulkinnan selkiyttäminen pientalo- ja muussakin asuntorakentamisessa alentaisi tulevaisuudessa kustannuksia etenkin kuntapuolella. Mikäli kaikelta rakentamiselta edellytettäisiin esteettömyyttä jo suunnitteluvaiheessa, se säästäisi kustannuksia, sillä esteetön rakennustapa pystytään toteuttamaan samaan hintaan tai jopa edullisemmin kuin "normaali"-rakennustapa.
Olisiko syytä käyttää porkkanaa? Valtiovallan tuki esteettömälle rakentamiselle voisi toimia korkotuella, tonttipolitiikalla tai verotuksen kautta. Lisäksi rakennusoikeuden lisäämisellä olisi rakentajan ja esteettömyyden kannalta positiivinen vaikutus. Myös kaavoituksella voidaan vaikuttaa asiaan. Esteetön rakentaminen toimii ihmisen elinkaaren koko matkalla. Toisin, kuin liian monessa tapauksessa nykyään, kun pienet huoneet, kierreportaat ja eritasorakentaminen joudutaan jossain vaiheessa muuttamaan asunnonomistajan sairastuessa, vammautuessa ja ikääntyessä. Ja mitä se sitten maksaakaan?!
Väestön ikääntyessä esteettömyys on huomioitava seä kaavoituksessa, että rakentamisessa ja liikkumisessa. Tällä hetkellä iäkkäitä henkilöitä (yli 65-vuotiaita) on Suomessa noin 15 %, mutta vuonna 2030 heitä on jo noin neljännes kansasta, yli 25 %. Esteettömyyden tulisi olla samanlainen rakentamisen laatutekijä kuin energiataloudellisuus, ympäristövaikutukset tai sisäilman laatu. Esteetön rakentaminen osana kestävää kehitystä tähtää pitkälle tulevaisuuteen lyhytnäköisten ratkaisujen sijaan. Maakunnallisilla vammaisneuvostoilla on järjestöjen rinnalla suuri vastuu seurata esteettömän rakentamisen toteutumista kokemusasiantuntijoiden kautta.
Olen ehdolla Etelä-Suomen vaalipiiristä Invalidiliiton liittovaltuustoon numerolla 40. Etelä Pohjanmaalla syntyneenä ja kasvaneena olen jo äidinmaidossa saanut rohkeuden ajaa tärkeiksi kokemiani asioita. Vammaispolitiikka on yksi merkittävin alue, jossa olen ollut mukana jo 1990- luvulta saakka. Myös kuntapolitiikka on tullut tutuksi valtuusto- ja lautakuntapaikoissa. Ennen Helsinkiin muuttamistani toimin myös kirkkovaltuustossa ja vammaisneuvoston puheenjohtajana. Nyt paikkani on Helsingin Invalidien hallituksessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti