torstai 16. marraskuuta 2017

Eduskunnan oikeusasiamiehen jakamat seuraamukset eivät ole rangaistuksia

Irene Roivas no 27

Koen oleellisiksi teemoiksi ihmisoikeuksien näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisemisen, lainsäädäntöön vaikuttamisen ja vertaistoimintamallien kehittämisen. Miten hyvin sosiaali- ja terveysala toimii ilman erityistä valvontaa? Omavalvonta ontuu.

25 % yksin asuvista kotitalouksista kertoo näkevänsä nälkää.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 900 000 (alle 15 000 €/vuosi) köyhää. Ruokajonoissa olevista suurin osa sai sosiaalietuutta, mutta korkeisiin asumiskustannuksiin eivät heidän varansa riittänee (Maria Ohisalo). Työmarkkinatuella elävien elinolosuhteita on tutkinut Minna Ylikännö, THL ja Kela perusturvan riittävyysraporteissaan ja havaitsivat, että perusturva riittää vain 66 % välttämättömistä menoista (2015).

Tyypillisiä haasteita:

  1. Vuokra ja laskujen maksu viivästyvät toistuvasti
  2. Maksuhäiriömerkinnät tavallisia
  3. Sairaanhoitoon ei hakeuduta tai sieltä ei saa apua
  4. Lääkkeitä jätetään hankkimatta tai niihin ei kirjoteta reseptiä
  5. Sairaudenhoidosta tingitään
  6. Vaatteita kuluneiden tilalle ei voinut ostaa
  7. Nälkää käristään jopa 25 % yksin asuvissa talouksissa

”Onko vanhempi aiheuttanut lapsensa sairauden tai vammaisuuden?”

Todistettuani elävässä elämässä, miten lastensuojelun oppirakennelman ajatuksen taustalta löytyikin olettamia. Olen toiminut tukihenkilönä prosesseissa, joissa puretaan perusteettomia huostaanottoja. Yksikin on liikaa. Eräät lääkärit (mm. lastenpsykiatrit) tekevät huostaanottosuosituksia tutkimatta pientä potilasta tai paneutumatta perheen tilanteeseen.  Edellä mainitun ”oppisuunnan” mukaan lapsen siirtäminen pois kodistaan parantaa lapsen (huostaanotto).

Kehittämistarpeita: Mistä kyse, etuuksista, oikeuksista vai pakkovallasta?

  • somaattisesti sairaat (esim. kuntoutusohjaus, korvaus erityisravintokustannuksiin, ennaltaehkäisevien palvelujen saannin varmistaminen)
  • eläkeläiset (esim. tulonjaon tasoittaminen, solidaarisuus)
  • työkyvyttömät työttömät (esim. hoito- ja kuntoutuspolut, sekä toimeentulo)
  • opiskelijat (esim. hyvinvointi ja toimeentulo, vapaus)
  • vammaiset (esim. palvelujen kilpailutus, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt, välineet ja laitteet)
  • vaikeavammaisilla (esim. tarpeellisten palvelujen saatavuus, palveluasuminen, henkilökohtainen apu, päivätoiminta)
  • mielenterveysongelmaisilla (esim. yhdenvertaisuus, tasa-arvo, sopeutumisvalmennus)
  • muistisairailla (esim. palvelujen saatavuus, oikeudenmukaisuus)
  • maahanmuuttajilla (esim. yhteiskunnan jäsenten hyvinvointi ja menestys, rasismin ehkäisy)
  • syrjäytetyillä ja syrjäytyneillä (absoluuttisen ja suhteellisen köyhyyden torjuminen)
  • silpputyöläiset (esim. palkkatyököyhyys, työaika-autonomia, perustuvan tason nostaminen)

Luotetaan itseemme ja toimitaan yhdessä, kumppaneina, paremman Suomen puolesta!
Suomen sosiaaliturva vastaa heikosti Pohjoismaisen hyvinvointivaltion mielikuvaa. Etenkin perhe-etuuksissa Pohjoismaat ovat jääneet jälkeen. On myös syytä kysellä sosiaali- ja terveydenhuollon yksityistämiskehityksen perään. Järjestöt Suomessa tekevät uraauurtavaa työtä asiakkaidensa etujen puolesta.

Paneudutaan haasteisiin yhdessä!

Irene Roivas no 27

Suomen CFS-Yhdistys Ry. cfsmery.fi/       Äänestä liittovaaleissa!  irene.roivas@cfsmery.fi


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti